Yleisin virhe on johtaa sisältömarkkinointia kuin sisällöntuotantoa. Listasimme tuloksellisen sisällöntuotannon johtamisen fundamentit, jotka auttavat yritystäsi pääsemään tavoitteisiin vuonna 2020.
Mikäli yrityksenne haluaa sisältömarkkinoinniltaan tuloksia, on yksi asia ymmärrettävä kirkkaasti: sisältömarkkinointi ei ole sisällöntuotantoa, vaan liiketoiminnallista ajattelua. Kaiken tulee perustua mitattaviin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, kuten euromäärälliseen myynnin kasvuun per tuotesegmentti, uusien asiakkaiden lukumäärään, tunnettuuden kasvattamiseen prosentuaalisesti tai muuhun vastaavaan, strategisen tason tavoitteeseen. Toinen tajuntaan taottava fakta on, että kampanjanhallinnalliset mittarit, eli KPI:t (key performance indicator) kuten verkkosivujen kävijämäärät, CTR (click through rate) tai tykkäysten määrä, eivät ole liiketoiminnallisia tavoitteita.
Listasimme tolkullisen sisältömarkkinoinnin fundamentit, jotka helpottavat sisältömarkkinoinnin johtamista vuonna 2020. Varoituksen sanasena mainittakoon, että ohjeet saattavat synnyttää hedelmällistä sisäistä keskustelua:
1. Valitkaa sisältömarkkinointia johtamaan henkilö, jolla on vahva kaupallinen ja myynnillinen ymmärrys. Sisältömarkkinoinnissa kun johdetaan myynnin tukitoimea (joka toki käyttää sisällöntuotannon keinoja taktisissa toimenpiteissä).
2. Aloittakaa suunnittelu esim. ottamalla käyttöön PR Smithin legendaarinen SOSTAC-malli, jotta tavoitteet, niiden asettaminen ja järkevät toimenpiteet mittareineen saataisiin järjestykseen. Kyse ei siis ole pyörän keksimisestä uudelleen, vaan tolkullisesta ajattelusta, joka auttaa ohjaamaan järkevään tekemiseen.
3. Formaatti valitaan viimeisenä. Ensin tulee tunnistaa tarvittava liiketoiminnallinen muutos (SOSTAC-malli auttaa siinäkin), sitten kohderyhmät motivaattoreineen, ja vasta tämän jälkeen (kohderyhmien priorisoimat) kanavat sekä viimeisimpänä formaatit (l. tehdäänkö blogipostauksia, some-mainontaa, artikkeleita, kuvakilpailuja vai mitä).
4. Luovan idean tulee olla vastaanottajan mielestä lisäarvollista, eli sen tulee tarjota hänelle vastaus omakohtaiseen tarpeeseen, liittyi se sitten haluun viihtyä sisällön parissa, hyötyä tai oppia siitä. Se, että yrityksenne tai tuotteenne on olemassa, ei itsessään ole uutisoinnin arvoista. Sorry.
5. Hyvä työkalu tavoitteiden peilaamiseen on toinen klassikko, SMART-malli, jonka läpi ennen kaikkea taktinen toimenpidesuunnitelma kannattaa mankeloida.
6. Edelliseen viitaten: arvioikaa realistisesti tavoitteenne ja resurssinne. Vaikka digiaikaa elämmekin, on turha odottaa 100 000 pähkinän tuottoa kolmen pähkinän panostuksella. Ja kun syötävin vertauskuvin nyt puhumme, niin sanonta banaaneilla maksamisesta pitää yleensä myös paikkansa.
Summa summarum: tuottakaa sisältöä mieluummin vähemmän, mutta paremmin. Lisäsisällön tuottaminen ei itsessään ole arvokasta, vaan pahimmillaan rahanhukkaa ja turhaa sisältömelua. Sen sijaan liiketoiminnalliseen ajatteluun perustuva, kohderyhmienne mielestälisäarvollisen sisällön, tuottaminen auttaa yritystänne pääsemään myös tavoitteisiinne.
Tolkullista tekemistä ja tuloksellista vuotta 2020!